Pablo Riguelme uusi Lauttasaaren kirjaston

Lauttasaaren kirjasto sai keväisen remontin yhteydessä uuden ilmeen. Kirjasto on remontin jälkeen avara ja toimiva kokonaisuus, joka palvelee kaikenikäisiä. Esimerkiksi monitoimihuone on vaivattoman muunneltavuutensa ansiosta aidosti nimensä veroinen, ja näppärät työpisteet takaavat työrauhan viemättä liikaa tilaa.

Mies kasvojenkohotuksen takana on sisustusarkkitehti Pablo Riquelme. Riquelme on työskennellyt useissa julkisen sektorin projekteissa. Hän on muun muassa toiminut Helsingin kaupungin Toimiva kaupunki -hankkeessa kaupunkimuotoilijana.

– Kyse ei ole pelkästään estetiikasta tai toimivuudesta, vaan kokonaisesta ajattelutavasta, Riquelme avaa kaupunkimuotoilun saloja.

Kaupunginkirjaston kanssa Riquelmellä on pitkä yhteinen historia. Ensimmäisen projektinsa kirjastolle hän teki jo opiskeluaikoina.

– Kun Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2000, rakensin näyttelyrakenteet Euroopan lasten näyttelyyn, Riquelme muistelee.

– Kirjaston kanssa työskentelyn kautta kiinnostuin julkisesta sektorista muutenkin, hän paljastaa.

Julkisten tilojen, kuten kirjastojen, suunnittelussa on omat vaatimuksensa.

– Lopputuloksen täytyy olla toimiva niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin kannalta. Myös resurssien hyödyntäminen on erityisen tärkeää. Miten saadaan suurin vaikutus, joka palvelee mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa.

Yksi Riquelmen vahvuuksista muotoilijana on, että sisustusarkkitehdin lisäksi hänellä on puusepän koulutus.

– Ymmärrämme verstaiden ja alihankkijoiden kanssa toisiamme hyvin, mikä osaltaan nopeuttaa työn etenemistä. 

Lastenosaston värikkäät kalusteet jäävät mieleen.

Lauttasaaren kirjasto oli Riquelmelle erityisen mieluisa projekti, mies kun itse asuu Lauttasaaressa. Projektin juuret ulottuvat vuosikymmenen vaihteeseen, jolloin Riquelme perheineen oli vastikään muuttanut saarelle.

– Havaitsin, ettei kirjasto täysin kyennyt vastaamaan lapsen tarpeisiin, hän toteaa.

– Teimme entisen toimistoni kanssa tutkimuksen pro bono, miltä Lauttasaaren tulevaisuus näyttää. Oli selvä, että asukasluku kasvaa, ja erityisesti lapsia ja nuoria tulee lisää.

Yhteistyössä kirjaston kanssa tehtiin suunnitelma lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseksi. Keväällä toteutetussa kirjastotilan uudistuksessa panostettiin erityisesti lastenosaston toimivuuteen. Uusien kalusteiden mittakaava palvelee pienempiä asiakkaita, ja suuret värikkäät elementit  tekevät kirjastokäynnistä elämyksellisen.

– Uskon, että jos haluamme lapsista kirjaston käyttäjiä, pitää heille luoda ympäristö joka jää mieleen, Riquelme linjaa.

Hän myöntää, että hänellä oli työtä tehdessä oma lehmä ojassa, mikä kuitenkin palveli itse projektia.

– Toimin toki suunnittelijana, mutta samalla lauttasaarelaisena vanhempana. Konsultoin myös lapsiani aika usein projektin aikana, Riquelme hymyilee.

Pablo Riquelme on ylpeä, että saa olla mukana kehittämässä kirjastoa.

Chileläissyntyinen Riquelme arvostaa suomalaista kirjastoa suuresti.

– Kun muutin parikymmentä vuotta sitten Suomeen opiskelemaan, oli kirjasto mielestäni paras paikka, hän kehuu vuolaasti.

– Sieltä löytyi kaikki mitä ikinä tarvitsin. Jopa pahimpaan koti-ikävään löytyi aina joku espanjankielinen kirja.

Riquelme uskoo, että kirjaston rooli tulee vain kasvamaan ihmisten arjessa, mutta muistuttaa, että kirjaston pitää pysyä kehityksessä mukana. Siihen tarvitaan kaikkien apua.

– On riski, jos kirjastoa pidetään liian itsestäänselvyytenä, Riquelme varoittaa.

– Muualta tulleet noteeraavat kaikki, kuinka hienot kirjastopalvelut Helsingissä on. Niittä on tärkeä ylläpitää ja myös kehittää.

Pablo Riquelme

Pablo Riquelme on vuonna 1974 Chilessä syntynyt kaupunkimuotoilija, jolla on pitkä ja monipuolinen työkokemus erityisesti julkisen sektorin projekteista.

Hän muutti Suomeen opiskelemaan yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Riquelme on valmistunut Aalto-yliopistosta Taiteen maisteriksi (sisustusarkkitehtuuri ja IDBM) ja opiskellut myös puuartesaaniksi Joensuussa, Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. 

Hän asuu Lauttasaaressa.

Lähde: toimivakaupunki.fi

Teksti ja kuvat: Sami Iivonen