Kesätöissä kirjastossa: Milja
Eräs aamuvuoroinen työpäivä, kesätyöntekijän selostus
7.00 Ensimmäinen herätyskelloni soi. Jupisen närkästyneenä häiriöstä ja käännän kylkeä. Torkutan puolisen tuntia, mutta lopulta herätykset voittavat, ja urhoollisesti nousen sänkyni pohjalta. Aamu kuluu hidastempoisesti zombiemoodissa, kunnes klo
8.20 pääsen vihdoinkin lähtemään liikkeelle. Alkuperäinen suunnitelmani oli olla kirjastolla ennen kahdeksaa, mutta juuh… Saavun Myyrmäen kirjastoon (lähikirjastooni!), kun kello on
8.30 Eväät jääkaappiin, vesipullon täyttö - mistä hanasta tulee juuri tänään viileintä vettä? - laukku lokeroon, vuorolistan tehtävien tarkistus, aamukokoontuminen...
9.00 kirjaston itsepalveluaika päättyy. Aluksi hyllytän vain muutaman jännityskirjan, sillä palautetun aineiston hylly on jo valmiiksi miltei tyhjä.
9.20 paikkeilla saapuu päivän purettava kuorma, ja kipitän kellariin varaamaan itselleni työpistettä. Tällä kertaa kuorma on pienehkö. Käsiteltyäni omat laatikkoni vien tähän kirjastoon jäävän aineiston äänikirjoja ja vieraskielisiä sarjakuvia myöten palautushyllyyn, jonka jälkeen kiireettömyyden vuoksi hyllytän varaukset saman tien omille paikoilleen niiden noutohyllyyn.
11.00 RUOKAAAAA
11.30 alkaa tiskivastuu. Asiakaspalvelu lukeutuu lempparityötehtäviini, sillä siinä pääsee kohtaamaan ja auttamaan erilaisia ihmisiä. Hiljaisina hetkinä tulee juteltua muiden työntekijöiden kanssa. Vaikka olenkin vain kesätyöntekijä, on mukavaa, kun minulle kerrotaan juttuja ja muutenkin kohdellaan kuin vertaista.
14.30 lähden kahden muun kesätyöntekijän (Emilia & Emilia) kanssa tauolle ensin Myyrmanniin hakemaan jäätelöä ja sitten Artsiin ihanan ilmastoituihin tiloihin viilenemään. Kirjaston tiloissa on jälleen älytön tropiikki.
14.45 ladon toisen Emilian kanssa maantiedeosion tietokirjoja kärryyn: suunnitelmamme on hyllyttää niitä yhdessä. Kun ohitamme tiskin, hypähdän asiakkaan saappaisiin ja kysyn tiskillä olevalta kolmannelta kesätyöntekijältä, onko tässä kirjastossa kirjaa nimeltä Kirja. Käy ilmi, että kirja nimeltä Kirja todella on olemassa, muttei valitettavasti ole hyllyssä. Tokaisen niin ikään vielä roolissani, että minä aion tarkistaa asian itse, ja lähden Emilian kanssa kohti tietokirjahyllyä. Naurussa on kyllä pidättelemistä itse kullakin - Ah, kirjastohuumoria.
15.05 uskaltaudun kuumuudesta huolimatta Bermudan kolmioon (lasten kuvakirjojen hyllyt muodostavat kolmion, jossa kirjoja usein eksyy vääriin lokosiin ja josta voi löytää legoja sekä pelikoteloista kadonneita kortteja → nimesin osaston mielessäni Bermudan kolmioksi) hyllyttämään kuvakirjoja. Se on toinen puuha, josta pidän: kuvakirjat ovat värikkäitä ja niiden tarinat tuovat mieleen oman lapsuuteni, jossa vanhempani lukivat minulle runsaasti. Tällä kertaa vahvan déjà-vu -tunteen aiheuttavat Elsa Bescowin sadut setä Sinisestä ja tädeistä. Suurinta nostalgiaa herättää unenomaisesti tuttu kuvitus.
15.40 hämmästyn hieman sitä, miten aika yhtäkkiä hyppäsi eteenpäin fiilistellessäni kuvakirjojen keskellä. Noh, sentään Bermuda on toistaiseksi siisti. Pyörähdän logistiikassa, mutta koska apuani ei tarvita, jatkan hyllyttämistä. Tällä kertaa uhrejani ovat muun muassa aikuisten scifi, fantasia ja kategorisoimaton kaunokirjallisuus. Monet kyselevät, olenko iltavuorossa - olen havainnut sen olevan toistuva ilmiö: koska en ole kovin aikaisin aamulla paikalla, tapanani on lähteä aamuvuorolaiselle myöhään.
16.20 alan pikkuhiljaa tehdä lähtöä, ja työpäivälle heitän hyvästit, kun kello lyö
16.25.
Teksti: Milja M., kuvassa oikealla
Kuva: Annu Peltonemi