Kiven arkkitehti – Carl Theodor Höijer
Helsinki oli vuonna 1882 matalien puutalojen kaupunki. Carl Theodor Höijer (1843-1910), aikansa tärkeimpiä arkkitehtejä Helsingissä, pyydettiin muuttamaan kaupunki suurkaupungin näköiseksi, eurooppalaisten kaupunkien esikuvan mukaisesti. Rikhardinkadun kirjasto on Carl Theodor Höijerin varhaiskauden töitä. Lukuisat Höijer piirtämät, runsaasti koristellut tiilirakennukset rakennettiin sen jälkeen nopeaan tahtiin.
Suurkaupunkiarkkitehtuuri on myös kaupankäyntiä. Höijerin työllä oli suuri merkitys maamme tiiliteollisuuden kehittymiselle. Varakkaat kaupunkilaiset rakennuttivat asuinrakennuksia ja kaupunki rakennutti puolestaan monia julkiseen käyttöön tarkoitettuja rakennuksia. Rikhardinkadun kirjaston, alkujaan Kansankirjaston, lisäksi rakennettiin mm. erittäin tärkeä paloasema, 42 m korkeine torneineen, kunnallinen sairaala, pesulaitoksia, kouluja jne.
Höijer tuli suuren yleisön tietoisuuteen Yleistä suomalaista teollisuusnäyttelyä 1876 varten piirtämällään rakennuksella. Rakennus oli, hämmästyttävää kyllä, pystytetty maalaamattomasta puusta. Tämä oli omana aikanaan ennenkuulumatonta, mutta tämän päivän helsinkiläisen makuun mitä sopivin.
Rakennusmateriaaleista tiili oli kuitenkin Höijerille mieluisin. Tänään osaamme arvostaa rappaamattomien pintojen ja hienojen yksityiskohtien kauneutta Höijerin töissä. Tiilien laatu oli vaihtelevaa, ja siksi seinien väriskaala käy vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Erityisen kaunis on hieman rosoinen pinta. Höijerin piirtämien rakennusten monet koristeet, toisinaan jopa veistokset fasadeilla, ovat hienoja kontrasteja uudemmille rakennuksille sileine pintoineen.
Mistä tunnistaa Höijerin piirtämän rakennuksen?
- yksityiskohtien runsaus, usein suuret rakennukset
- isot ikkunat ja ikkunarivistöt
- kaaret, varsinkin ikkunoiden yläpuolella
- harmoniset kokonaisuudet
- Höijerin esteettinen ihanne oli kultainen leikkaus
- Rikhardinkadun kirjaston sanotaan olevan tyylillisesti uusrenesanssia, mutta muitakin tyylilajeja esiintyy
Myös nämä rakennukset ovat Höijerin piirtämiä:
- Rikhardinkadun kirjasto 1879, Rikhardinkatu 3
Linkki kuvaan: finna.fi
- Ateneum 1885, Kaivokatu 2-4
Linkki kuvaan: finna.fi
- Hotelli Kämp 1886, Pohjoisesplanadi 29
Linkki kuvaan: finna.fi
- Paloasema 1889, Korkeavuorenkatu 26
Linkki kuvaan: finna.fi
- Grönqvistin talo 1880, Pohjoisesplanadi 25-27
Linkki kuvaan: finna.fi
- Vakuutusyhtiö Kalevan talo 1889, Erottaja 2
Linkki kuvaan: finna.fi
- Yleinen suomalainen teollisuusnäyttely Helsingissä 1876 (purettu), Kaivopuisto
Linkki kuvaan: finna.fi
(vuosiluvut Höijer 1910, 56-59)
Lue enemmän Höijeristä:
Höijer, Carl Theodor: Carl Theodor Höijer 1843-1910. En självbiografisk uppsats från år 1910
Viljo, Eeva Maija: Theodor Höijer : en arkitekt under den moderna storstadsarkitekturens genombrottstid i Finland från 1870 till sekelskiftet
Theodor Höijer 1843-1910 : arkkitehti = architect
Carl Th. Höijer - Arkkitehtuurimuseo (mfa.fi)
Höijer, Theodor (1843 - 1910) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)