Lyhyestä liikkeelle: valikoima novelleja ja esseitä
Tuntuuko järkälemäiseen romaaniin tarttuminen hankalalta? Mitäpä jos kokeilisit novellia tai esseetä? Lukukipinä voi syttyä helpommin lyhyestä tekstistä ja romaaneja lukemaan tottuneelle ne tarjoavat mukavaa vaihtelua. Yksittäisiä tekstejä sisältävä teos tuo myös vapautta lukemiseen. Lyhyen tekstin voi lukea yhdeltä istumalta, eikä tarinan kulku katkea kesken kaiken. Tämä artikkeli esittelee valikoiman kevään uutuuksia sekä uudehkoja novelli- ja esseekokoelmia.
Novellit
Novelliin tarttuminen ei vaadi liikoja. Klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Novelleja löytyy moneen makuun: novellikokoelma voi vaikkapa ilahduttavaa viihdekirjallisuutta kuten Cecelia Ahernin Nainen joka sai siivet selkäänsä ja muita kertomuksia (suom. Heidi Tihveräinen & Lauri Sallamo, Gummerus 2021) tai Stephen Kingin Mitä enemmän verta (suom. Ilkka Rekiaro, Tammi 2021) kaltaista kauhugenreä.
Absurdeja tilanteita
Ihmisluonnon tarkka ja tunnistettava kuvaus on yleensä erilaisiakin novelleja yhdistävä piirre. Inhimillisiä tunnistettavia piirteitä kuvataan usein absurdien tilanteiden ja sattumusten kautta. Elina Viinamäen esikoisteos Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita (Atena 2021) kuvaa eriskummallisia ihmisiä, jotka ajautuvat umpikujaan inhimillisten heikkouksien ja sitkeiden päähänpinttymien takia.
Toinen esikoisnovellikokoelma, Marko Järvikallaksen Mihin täällä voi mennä (Siltala 2020) kuvaa tarkkanäköisesti ihmiselämän keskeneräisyyttä. Novellien päähenkilöt ovat kaikki omalla tavallaan hämmentyneitä ja epävarmoja elämän taidekohdissa.
Harry Salmenniemi tunnetaan suomalaista novellia uudistavasta teossarjastaan. Tuorein kokoelma Asiakaskoralli ja muita novelleja (Siltala 2021) pureutuu markkinatalouden onttoon pöhinään mitä absurdeimmalla tavalla. Asiakaskoralli kertoo esimerkiksi miten ihmiskauppaa harjoittavan yrityksen eettinen ohjeistus muotoutuu. Salmenniemen novellisarjan muut osat ovat Uraanilamppu ja muita novelleja (Siltala 2017), Delfiinimeditaatio ja muita novelleja (Siltala 2019) ja Uhrisyndrooma ja muita novelleja (Siltala 2020).
Pimeää tunnelmaa
Novellikokoelmat sukeltavat usein ihmismielen tummiin syövereihin. Carmen Maria Machadon esikoisteos Kahdeksan puraisua (suom. Kaijamari Sivill, S&S 2019) on yhdistelmä realismia, jännitystä, scifiä, fantasiaa ja maagisuutta. Novellit käsittelevät rakkauden eläimellistä huumaa sekä omaan kehoon kohdistuvaa, ruumiillisuuden herättämää inhoa. Mukana kulkevat niin nautinto, himo, epätoivo kuin kauhukin.
Tytöt-romaanistaan tutuksi tulleen Emma Clinen Daddy (suom. Kaijamari Sivill, Otava 2021) käsittelee ihmissuhteita sekä niiden jännitteitä ja valtapelejä. Clinen kuvaamissa hetkissä tavanomainen järkkyy ja paljastaa pinnan alla kytemään kieroutuneisuuden ja väkivallan.
Myöhemmin keväällä ilmestyvä Mariana Enriquezin Mitä liekit meiltä veivät (suom. Sari Selander, WSOY 2021) on Buenos Airesiin sijoittuva omaääninen ja kiihkeä tarinakokoelma, jonka trillerimäiset tarinat jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
Esseet
Essee on karkeasti sanottuna ajattelemista kirjoittamalla. Lukijalle essee voi tuoda uutta pohdittavaa tai uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin.
Usean kirjailijan tekstejä sisältävät esseeeantologiat tarkastelevat usein tiettyä teemaa eri näkökulmista. Myöhemmin keväällä ilmestyvä Suurteoksia (toim. Saara Turunen & Petra Maisonen, Tammi 2021) kokoaa yhteen 20 suomalaista kirjailijaa esittelemään merkkiteoksensa eli teoksen, joka on muuttanut jollakin tapaa heitä ihmisinä ja kirjailijoina. Antologian kirjailijoihin lukeutuu esimerkiksi Koko Hubara, Anna Kortelainen, Sirpa Kähkönen ja Saara Turunen.
Yhden kirjailijan esseekokoelmissa valitut teemat toimivat ajattelun punaisena lankana. Silvia Hosseinin esseeteos Tie, totuus ja kuolema (Gummerus 2021) tarttuu suuriin asioihin: elämään, kuolemaan ja matkoihin niiden välillä. Esseet ovat sisällöltään yltäkylläisiä, mutta ajattelu on kirkasta ja selkeää.