Helmikuun vinkit Medici.tv:stä: Madame Butterfly ja Bajadeeri

Helmikuun näyttämöteoksissa matkustetaan kaukomaille. Kuukauden vinkit Medici.tv:stä ovat Puccinin ooppera Madame Butterfly ja Minkusin baletti Bajadeeri. 

Kirjaudu Medici.tv-palveluun kirjastokortin numerolla

Perhosen japanilainen tragedia

Japanin Nagasakissa tavataan yksi oopperamaailman liikuttavimmista henkilöistä, geisha Cho-Cho-San, joka tunnetaan lempinimellä Butterfly, sekä hänen elämänsä rakkaus yhdysvaltalainen laivastoluutnantti Pinkerton. Italialaisen oopperan mestarin Giacomo Puccinin intohimoiset ja koskettavat aariat ja duetot yhdistyvät oopperassa japanilaisiin autenttisiin melodioihin.  

Yhdysvaltalaiset, englantilaiset ja ranskalaiset merimiehet tapasivat 1900-luvun vaihteessa Kaukoidässä käydessään hieman huvitella paikallisten naisten kanssa. He pitivät näitä jalkavaimoinaan ja joskus solmivat avioliitonkin heidän kanssaan. Avioliitot eivät kuitenkaan välttämättä kovin kauan kestäneet: kun laiva lähti jatkamaan matkaa, sulhaset lähtivät sen mukana ja naiset alistuivat kohtaloonsa. Näitä naisia, joita länsimaiset merimiehet käyttivät hyväkseen, ruvettiin kutsumaan niin sanotuiksi satamamorsiamiksi.

Naisten kohtalo kiehtoi myös italialaista säveltäjää Giacomo Puccinia, joka sävelsi aiheen pohjalta yhden maailman suosituimmista oopperoista. Syntyi tragedia giapponese, japanilainen tragedia, Madame Butterfly, joka kertoo nuoren geishatytön Butterflyn ja yhdysvaltalaisen laivastoluutnantin Pinkertonin tarinan.

Heidän rakkaustarinallaan ei ole onnellista loppua: Pinkerton hylkää Butterflyn, nai amerikkalaisen naisen ja lopulta vie Butterflylta heidän yhteisen lapsensakin. Niinpä surun murtama Butterfly tekee itsemurhan. ”Se kuolkoon kunnialla, joka ei voi elää kunnialla”, Butterfly laulaa oopperan lopussa ja ”perhonen” lävistää kaulavaltimonsa tikarilla. 

Butterfly oli Puccinin suosikkiooppera. Hän sanoi olevansa aivan rakastunut uskolliseen geishaan, joten ehkä Butterflyn olisi kannattanut valita Puccini Pinkertonin sijaan. Puccini teki paljon huolellista taustatyötä oopperaa varten: hän opiskeli japanilaisia riittejä ja arkkitehtuuria, soittimia ja sävelmiä.

Ooppera sisältää kaikkiaan seitsemän autenttista japanilaista melodiaa, tunnetuimpana kansanlaulu Sakura. Myös Yhdysvaltojen kansallislaulun melodiaa on teoksessa lainattu kuvaamaan Butterflyn pelkoja ja toiveita. Japanilainen ja yhdysvaltalainen maailma punoutuvat toisiinsa ensimmäisen näytöksen päättävässä rakkausduetossa Vogliatemi bene.

Oopperan suosituin kohtaus on Butterflyn aaria Un bel di vedremo, jossa Butterfly kuvailee liikuttavasti, miten Pinkerton eräänä päivänä palaa rakastavana hänen luokseen, kunhan hän vain jaksaa uskollisesti toivoa ja odottaa. Butterfly on puccinimainen sankaritar aidoimmillaan: herkkä, eksoottinen ja kohtaloonsa tuomittu. 

Medici.tv:n katseluehdotus:

Giacomo Puccini: Madama Butterfly, päärooleissa: Raina Kabaivanska (Butterfly), Nazzareno Antinori (Pinkerton), ohjaus: Giulio Chazalettes, 1983, Arena di Verona. 

Bajadeerin temppelissä

Bajadeeri-baletti vie katsojansa Tuhannen ja yhden yön tarinoiden valtakuntaan kiehtovaan Intiaan. Intialaisen temppelitanssijattaren Nikiyan ja soturi Solorin rakkaustarinaa kehystävät loisteliaat sulttaanien palatsit ja salaperäiset viidakkotemppelit. Baletti sisältää monia tanssillisia kohokohtia kuten lumoavan kauniin Varjojen valtakunta -näytöksen ja prinsessa Gamzattin ja soturi Solorin grand pas de deux’n.

1800-luvulla näyttämöteoksissa vallitsi itämaisen eksotiikan ihannointi. Ludwig Minkusin säveltämä ja Marius Petipan koreografioima Bajadeeri on loistava esimerkki itämaisesta balettispektaakkelista.

Baletti kantaesitettiin Pietarin Mariinski-teatterissa jo vuonna 1877, mutta Suomessa ensimmäisen kerran kokonaan vasta 1997 Natalia Makarovan versiona.

Bajadeeri pohjautuu intialaisen runoilijan Kalidasan Sakuntala-näytelmään ja kertoo intialaisen temppelitanssijattaren Nikiyan ja soturi Solorin traagisen rakkaustarinan.

Baletti sisältää myös yhden juhlituimmista balettinäytöksistä kuorotanssijoille. Kohtauksessa Solor näkee hallusinaationa kuolleen rakastettunsa Nikiyan Varjojen valtakunnassa ja corps de ballet’n tanssijattaret ovat Nikiyan kaksoisolentoja. Koko ryhmän on tehtävä liikkeet täysin yhdenaikaisesti, jokaisen kuoron jäsenen on tunnettava itsensä primaballerinaksi, tanssittava ja hengitettävä kuin yksi ihminen.  

Bajadeeri-baletissa yhdistyvät todellinen ja epätodellinen maailma. Värikkäät intialaiset maisemat radžan palatseineen ja viidakkotemppeleineen kehystävät Varjojen valtakunnan ylimaallista kohtausta.

Kaiken kruunaa tanssillinen virtuositeetti, jota edustavat monet pas de deux’t ja soolovariaatiot, yhtenä esimerkkinä Nikolai Zubkovskin vuonna 1948 luoma Pronssijumalan variaatio. Siinä Šivaa muistuttava hindupatsas tanssii Solorin ja sulttaanin tyttären Gamzattin kihlajaisten kunniaksi. 

Medici.tv:n katseluehdotus:

Ludwig Minkus: Bajadeeri, koreografia: Juri Grigorovitš Petipan mukaan, päärooleissa: Svetlana Zakharova (Nikiya), Vladislav Lantratov (Solor), Maria Alexandrova (Gamzatti), taltiointi vuodelta 2013, Moskovan Bolshoi-teatteri
 

Lue lisää 

Medici.tv-videopalvelu tuo kulttuurin kotiisi 

Esittelytekstit: Seija Sipiläinen / Pasilan kirjasto  

Kuva: Wikimedia Commons / Public domain