Maailmanmusiikin edustavia naisia, osa 1
Tässä kaksiosaisessa sarjassa esitellään maailmanmusiikin rakastettuja naisääniä Pariisista Budapestiin, Lissabonista Lontooseen ja Tukholmasta Timbuktuun. Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään portugalilaista fadoa ja unkarilaista kansanmusiikkia.
Mukana on legendoja ja meille suomalaisille ehkä uusiakin tuttavuuksia. He kaikki ovat taiteilijoita, jotka ovat löytäneet tiensä suuren yleisön suosioon. Estradilla on kahdeksan erityyppistä persoonallista artistia.
Taiteilijaesimerkit saattavat toimia tutustumispakettina ihmiselle, joka ei maailmanmusiikkia vielä paljolti tunne. Maailmanmusiikissa soi usein toiseus suhteessa länsimaiseen kulttuuriin tai artistien halu ammentaa juuriltaan. Siten he toimivat ikään kuin maansa tai jopa maanosansa tulkkeina, kuten Miriam Makeba, lempinimeltään Mama Africa.
Perinne- ja maailmanmusiikin tyylilajeja on lukematon määrä afropopista zydecoon. Taiteilijoiden esittelyjen lisäksi tarkastelen kahta genreä: rakastamaamme portugalilaista fadoa ja kaukaisempaa länsi-afrikkalaista wassoulouta.
Tekstissä vilahtelee lukuisa määrä muita kuin maailmanmusiikista tutuksi tulleita kuuluisien muusikoiden nimiä. He ovat naisten yhteistyökumppaneita. Tämä osoittaa lähtökohdan: musiikillinen vuoropuhelu toimii yhdistävänä voimana.
Fado
Fadon alkuperää ei täysin tunneta, mutta sen juurien on arveltu olevan muun muassa trubaduurien lauluissa tai maurien musiikissa. Portugalissa fado syntyi 1800-luvun alussa Brasiliasta tulleiden musiikkituliaisten pohjalta. Toisaalta se on portugalilaista perinnelaulua, joka yleisen tarinan mukaan on saanut alkunsa, kun naiset kaivaten lauloivat merille lähteneiden miestensä perään. Fadoa esittää yleensä yksi laulaja, fadista, jota säestetään 12-kielisellä kitaralla.
Perinteinen fado jakautuu kahteen tyylilajiin, alkuperäiseen Lissabonin fadoon (fado de Lisboa) ja Coimbran fadoon (fado de Coimbra). Coimbran yliopiston pitkä historia ja sen myötä syntynyt opiskelijaperinne synnytti kaupunkiin lähetettyjen miesten oman fadolajin. Sen juuret löytyvät keskiaikaisista lauluista. Tätä tyylilajia esittävät miehet joko yksin tai pienenä ryhmänä.
Nykyisin fadoa laulavat sekä miehet että naiset ja sanoitukset voivat käsitellä vaikkapa arkipäivän askareita ikävöinnin sijaan. Fado keskittyy tunteisiin, mutta kyse ei välttämättä ole aina melankoliasta. Fadolaulut voivat kuvata hienosyisesti mitä tahansa tunteita. Se on myös urbaania musiikkia, joka elää kaupungin rytmistä ja inhimillisestä kehityksestä.
Césaria Évora
Kap Verden saarten tunnetuimman laulajan Césaria Évoran (1941–2011) ura rakentui kaihon ja kaipauksen eleettömälle tulkinnalle. Hän esitti fadon kaltaista haikeaa mornaa, mutta myös rytmikästä coladeiraa portugalin kielellä. Kansainvälinen läpimurtolevy Miss Perfumado vuodelta 1992 nosti pienen saariryhmän suuren laulajan kaukaistenkin yleisöjen eteen, myös Suomessa.
Évoraa voidaan pitää kenties maailmanmusiikin rakastetuimpana tulkitsijana. Solidaarisuudesta kotisaarensa köyhille hän esiintyi paljain jaloin suurimmillakin lavoilla. Laulaja sai maailmanmusiikin Grammyn vuonna 2004.
Lura
Maria de Lurdes Assunção Pina, taiteilijanimeltään Lura, (s. 1975) on portugalilainen laulaja-lauluntekijä. Hänen vanhempansa ovat Kap Verdeltä, josta hän on saanut vaikutteita musiikkiinsa, muun muassa mornasta. Maailmanmusiikin alalla Lura edustaa modernia laulutyyliä. Luraa on usein ehdotettu Evoran manttelinperijäksi, seuraajaksi.
Lura on levyttänyt säännöllisin väliajoin vuodesta 1996 näihin päiviin. Vuonna 2007 hän esitti laulunsa Morna espanjajalaisohjaajan Carlos Sauran elokuvassa Fados ja tuli viimeistään tuolloin maailmankuuluksi.
Mariza
Mariza Nunes eli Mariza (s. 1973) syntyi Mosambikissa mutta muutti perheineen isänsä kotikaupunkiin Lissaboniin ollessaan kolmevuotias. Marizan äiti on mosambikilainen ja isä portugalilainen. Kukaan portugalilaisartisti sitten Amália Rodriguesin (1920–1999, kuvassa) ei ole saavuttanut yhtä voitokasta kansainvälistä uraa kuin Mariza. Hänellä on sielukas, ainutlaatuinen ääni, ja hän on saanut kiitosta karismaattisesta lavaesiintymisestään sekä upeasta olemuksestaan.
Mariza on nykyfadon kirkkain tähti, ja hän on vieraillut Suomessa miltei vuosittain jo vuodesta 2003 lähtien. Maassamme hänen levyjään on myyty Portugalin jälkeen toiseksi eniten. Espanjalainen tunnettu elokuvaohjaaja Carlos Saura teki vuonna 2007 elokuvan, jossa kerrottiin fadon tarina. Mariza oli mukana esittäen kaksi fadoa. Fadoa voi kuunnella eräänlaisena bluesina. Mariza on onnistunut syventämään ja monipuolistamaan käsityksiä perinnelaulusta. Hänet valittiin vuoden 2016 parhaaksi laulajaksi brittiläiseen Songlines-lehden äänestyksessä.
Márta Sebestyén
Márta Sebestyén (s.1957) on unkarilainen etnolegenda. Hän laulaa kotimaansa kansanmusiikkia mutta on myös muokannut muuta kansanmusiikkia unkarilaisempaan tyyliin. Sebestyén tunnetaan ympäri maailmaa konsertoivan Sebestyén Muzsikás -yhtyeensä kanssa Unkarin rikkaan musiikkiperinteen persoonallisena ylläpitäjänä ja levittäjänä.
Leffafanit tuntevat Márta Sebestyénin äänen elokuvan Englantilainen potilas tunnuslaulusta Szerelem, szerelem. Vuoden 1997 Oscar-gaalassa elokuva voitti muun muassa parhaan musiikin palkinnon (Best original score). Sebestyénin laulua voi kuulla myös Deep Forestin levyllä Boheme. Levy voitti Grammyn vuonna 1996 Paras maailmanmusiikkialbumi -luokassa. Yhtye Deep Forest on säveltänyt ambient-tyylistä musiikkia, johon sekoittuu vahvoja etnisiä vaikutteita.
Lainaa kirjastosta ja kuuntele:
Césaria Évora: Sodade levyllä Césaria Évora &…
Lura: No bem falá levyllä M’bem di fora
Mariza: Meu fado meu levyllä Transparente
Márta Sebestyén: Szerelem, szerelem levyllä Apocrypha
Teksti: Arja Niemimaa, musiikkivalmentaja, Pasilan kirjasto
Kuva: (uudelleen rajattu) Flickr /
Môsieur J [Version 9.1] CC BY 2.0
Sarjan inspiraationa radio-ohjelma Keinuva talo/Etnoilta (17.1.2017); dokumenttielokuva Mali Blues (2016); Kansainvälisien naistenpäivän aineistonäyttely Pasilan kirjastossa (maaliskuu 2017)
Lähteet: Artistien viralliset kotisivut ja internet-lähteet