Roskapihdit ploggaamiseen eli roskalenkkeilyyn
Pointin kirjastossa on kaksi nyt lainattavaa roskapihtiä. Roskapihdit sijaitsevat kirjaston sisääntulon läheisyydessä, tulostimen vieressä naulakossa. Roskapihdit lainataan ja palautetaan paikan päällä, Pointin kirjastossa. Laina-aika on yksi vuorokausi. Roskapihdit on nyt kestävän kehityksen arvoja ajatellen saatu lainattaviksi Pointin kirjastoon. Vantaan Energia on lahjoittanut kirjastoihin roskapusseja, joita saa ottaa ja hyödyntää roskalenkkeilyssä! Alla roskapihteityaktiivin Mari Laitisen kirjoittama juttu ploggamisesta.
Plogging tulee ruotsinkielen sanoista jogga ja plocka up (skräp) eli lenkkeillä ja kerätä (roskia), ja termin on keksinyt ruotsalainen Erik Ahlström. Trenditermi lähti leviämään Ruotsista kulovalkean tavoin pitkin maailmaa vuoden 2016 jälkeen, ja on pikkuhiljaa tullut tunnetuksi täällä Suomessakin vuoden 2018 aikana. Roskien kerääminen ei toki ole uusi keksintö, mutta termi plogging on tuonut ansaittua huomiota todella tärkeälle asialle.
Roskafaktaa: Me kaikki elämme ja hengitämme luontoon heitettyä jätettä joka ikinen päivä, sillä mikromuovia on jo on ilmassa, maaperässä, vesistöissä, ja aivan kaikkialla. Sitä on myös täällä niin kovin puhtaana pidetyssä Suomessa. Tämän vuoksi olisi todella tärkeää saada kaikki roska luonnosta pois. "Ei ole minun velvollisuuteni, kun en roskaa" on hurjan huono letkautus,
sillä me kaikki asumme ja elämme tätä yhtä ja ainoaa maapalloa, jota olemme jo vuosikymmeniä roskanneet. Mikromuovia löytyy jo Suomen sisävesistä, ja ympäri maailmaa myös hanavesistä, pullovesistä ja virvoitus- ynnä muista juomista. Kaloissa ja muissa meren antimissa mikromuovia on niin ikään. Näin ollen nautimme ympäristöön heitetystä roskasta myös ruokapöydässämme. Brittilehti The Guardian on uutisoinut, että Pariisissa taivaalta tippuu mikromuovia sadeveden mukana maahan 3-10 tonnia vuodessa. Pienin teoin meistä jokainen voi kuitenkin vaikuttaa asioihin. Plogging on yksi keino.
Business Insider -sivusto on nimittänyt ploggingia ympäristöystävälliseksi fitness-trendiksi.
Ennen kaikkea plogging on kuitenkin sekä kehoa, mieltä että ympäristöä samanaikaisesti hoitava urheilumuoto, jossa voi itse kulloisenkin tilanteen mukaan säädellä kuinka rankkaa treeniä haluaa tehdä. Ploggingia voi harrastaa ikään katsomatta, yksin tai yhdessä, koiraa ulkoiluttaessa tai vaikka lastenvaunuja työntäessä - jopa pyöräillen tai sup-lautaillen.
Monipuolisuudessaan ploggaamisen sanotaan polttavan enemmän kaloreita kuin tavallinen juoksu- tai kävelylenkki. Tämä pitää suurella todennäköisyydellä paikkansa, sillä normaaliin juoksuun tai kävelyyn kun yhdistää kunkin roskan kohdalle kyykyn tai askelkyykyn, saa hyvän jalkatreenin samalla. Lisäksi roskapussi saattaa jo lenkin puolivälissä painaa
sen verran monta kiloa, että sen kannattelu treenaa mukavasti hauislihaksia. Painavaa roskapussia kannattaa vaihdella säännöllisesti kädestä toiseen, jotta kroppa pysyy tasapainossa. Sama pätee roskapihtien käyttöön. Roskapihdit ovat kätevät tilanteessa, jossa kyykistyminen ei onnistu tai roskat ovat hankalassa paikassa.
#roskalenkkeily #plogging #sairaansiistivantaa
kuvat: Mari Laitinen