Upeat nuorten säeromaanit

Säeromaani – siis mikä?

Vielä joitain vuosia sitten säeromaaneille (englanniksi verse novel) ei ollut olemassa yksiselitteistä suomennosta. Siksi niitä kutsuttiin esimerkiksi runollisiksi tarinoiksi, proosarunoiksi ja tarinarunoiksi. Helmet-verkkokirjastosta säeromaaneja kannattaa edelleen hakea asiasanalla runoromaanit, vaikka eivät ne oikeastaan runoteoksia olekaan.

Mikä säeromaani sitten on? Se on romaani, jonka teksti on jaettu säkeisiin runon tapaan. Säeromaani voi olla monisataasivuinen tai paljon lyhyempi tarina, jossa kielioppisäännöt voivat tarkoituksellisesti heittää kuperkeikkaa ja jossa sanojen välit ovat yhtä tärkeitä kuin itse sanatkin. 

Kirjailija Kirsti Kuronen on kuvaillut säeromaanien ideaa: “Tekstin runollinen asemointi houkuttelee pysähtymään, pureksimaan, miettimään ja täydentämään. Lyhyissä riveissä sykkivällä intiimillä tekstillä pääsee suoraan henkilön pään sisään. Säkeet ja säkeiden välit sopivat piilottelevien, häpeällistenkin kokemusten kuvaamiseen.”

Monet nuorille suunnatuista säeromaaneista käsittelevät vakavia ja rankkojakin aiheita, minkä vuoksi suosittelisin niitä vasta yläkoululaisille ja heitä vanhemmille.

Kotimaisia nuorten säeromaaneja

Kirsti Kuronen: Paha puuska (2015)
Neljätoistavuotiaan Hillan vuotta nuorempi pikkuveli Lauri tekee itsemurhan menemällä junan alle. Hilla kelaa tapahtumat läpi suurella tunteella: poliisien ilmoitus, vanhempien reaktio, kavereiden kohtaaminen, hautajaiset... Äiti purkaa suruaan kotitöihin, isä asuu toimistollaan, kunnes muuttaa kokonaan pois kotoa. Hilla istuu Laurin lempikivellä ja käy armotonta keskustelua veljensä kanssa, yrittää löytää tapahtuneelle syyn. Paha puuska askarruttaa, itkettää ja lohduttaa. 

Kirsti Kuronen: Pönttö (2017)
Viidenneksi eniten pelkään iilimatoja. Neljänneksi eniten pelkään täytekakkuja. Kolmanneksi eniten pelkään sotaa. Toiseksi eniten pelkään rakkautta. Eniten, ylivoimaisesti eniten, pelkään aikuiseksi tulemista. Ylioppilaskevät kaikki on mahdollista. Toiset tietävät jo, mitä aikovat ja mihin lähtevät. Luna haluaisi vain valokuvata vettä, mutta eihän sellaista voi sanoa ääneen. Edessä aikuisuus ja töihin-kotiin-töihin-kotiin-rata, ja se pelottaa. Isä on virittänyt pihan lintupönttöön kameravalvonnan, ja Arja-tiaisen elämää seuratessaan Luna kelaa omaansa. Pönttö kuvaa ainutkertaisen herkästi sitä lyhyttä hetkeä, jolloin on lennettävä pesästä ja luotettava omiin siipiinsä. 

Kirsti Kuronen: Merikki (2019)
Ruusu muutti B-rappuun, kun Meri oli viisi. Siitä lähtien he ovat olleet erottamattomat surusiskot. Ruusun kanssa Meri on soutanut kumiveneellä myrskyyn, nähnyt verikuun, piirtänyt vihkot täyteen mustia sydämiä, tehnyt loputtomasti lettejä ja kuvannut joka ikisen letin vlogiin. Nyt he ovat 14-vuotiaita, ja kesäloman alkaessa Ruusu lähtee kuukaudeksi saaristoon. Sen jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen. Ruusu viihtyy yhtäkkiä eri porukoissa, ja Meriä aletaan nähdä paikoissa, joissa hän ei todellakaan ole ollut. Kuka sotkee Merin elämää? Merikki kertoo ystävyyden kolhuista, eri suuntiin kasvamisesta ja oman voiman löytämisestä. 

J. S. Meresmaa: Dodo (2020) ja Dodo e-kirjana
Yksinhuoltajaäidin kasvattamalla Iinalla on edessään paha paikka. Arvosanoja pitäisi nostaa, jotta lukiosta ja aikanaan yliopisto-opinnoista tulisi totta. Iina tuntuu kuitenkin onnistuvan vain poissaolojen määrän nostamisessa. Hänellä on syitä. Ensinnäkin on Tuukka. Poikaystävää on nykyään vaikea saada aamuisin edes sängystä ylös, saati hoitamaan asioitaan. Toiseksi on Dodo, heidän vaarallinen salaisuutensa. Luonnontieteellinen ihme, joka vaatii huolenpitoa 24/7. Sitten äiti pakottaa Iinan kesäksi isän luokse maalle. Isän, joka valitsi mieluummin viinan kuin Iinan, ja jota Iina ei ole nähnyt vuosiin. Että sellainen unelmien kesä edessä. Dodo tihkuu vimmaa ja kesän loputonta valoa.

J.S. Meresmaa: Khimaira (2021)
19-vuotiaalla suomenvenäläisellä Saralla on intohimona valokuvaaminen ja Anna Ahmatovan runot, allaan vintage-moottoripyörä ja takana lääkiksen pääsykokeet. Käsipuolessa Saralla keikkuu uusi tyttöystävä Iina, joka on myös Saran ex-poikaystävän tyttöystävä yhteisestä sopimuksesta. Lisämutkia matkaan tuo se, ettei Sara ole kertonut vanhoillisille vanhemmilleen lesboudestaan saati monisuhdejärjestelyistä. Mitä paljastuu, kun hiljaisuus lopulta rikkoutuu?

Veera Salmi: Olin niiku aurinko paistais (2021)
Äiti makaa sairaana huoneessaan, ruokakaapit ammottavat tyhjyyttään, rahat ovat loppu eikä pikkusisko Meerike jaksa osallistua etäopetukseen. Gabriel huomaa olevansa yksin vastuussa kaikesta. Varsinkin siitä, että sossuille ei paljastu, missä mennään, koska silloin Meerike saatettaisiin ottaa huostaan. Mutta kaiken kamaluuden keskelläkin löytyy välillä pilkahdus toivoa, kadulta löytynyt kymppi, pieni koiranpentu tai ihana Aava, joka saa Gabrielin leijumaan.

Dess Terentjeva: Ihana (2021)
Lilja, ysiluokkalainen panseksuaali, on krooninen ihastuja. Uusimman someihastuksensa hän on ristinyt Ihanaksi – sillä Ihana vain on niin ihana! Kun Ihana osoittautuu Liljan yksinhuoltajaisän uuden naisystävän lapseksi, ihastuminen saa uudet kierrokset. Somessa Ihana on itsevarma ja tiedostava muunsukupuolinen, mutta Ihanan konservatiivinen äiti ei tiedä lapsensa todellisesta sukupuolesta mitään. Voiko Lilja hyväksyä, että isä seurustelee transfobiselta haiskahtavan naisen kanssa? Saako toista työntää ulos väkisin kaapista?

Hanna van der Steen: Punapipoinen poika (2022)
15-vuotias Marli muuttaa kahden ulkomaan vuoden jälkeen takaisin Suomeen. Hän tuntee olonsa ulkopuoliseksi vanhoissa ympyröissä ja alkaa masentua. Onneksi hän törmää lähipuistossa salaperäiseen poikaan, Suideen, jonka kanssa keskustelu lievittää pahaa oloa. Mutta mikä pojan oma salaisuus on?

Suomeksi käännettyjä nuorten säeromaaneja

Sarah Crossan: Yksi (suom. 2018)
Teini-ikäiset Grace ja Tippi eivät siedä, että heitä tuijotetaan, mutta he ovat tottuneet siihen. He ovat siamilaiset kaksoset, yhtä kaikin mahdollisin tavoin. He toivovat enemmän kuin mitään muuta, että heidät nähtäisiin yksitellen, kumpikin vuorollaan, kahtena erillisenä ihmisenä kuten muutkin. He haluavat oikeita, omia ystäviä. Entä rakkaus? Kun vanhemmilla ei ole varaa jatkaa tyttöjen kotikoulutusta, heidän täytyy mennä tavalliseen kouluun muiden nuorten armoille. Vaikka muutos ei ole helppo, samalla avartuu maailma. Mutta Tippin ja Gracen edessä on raastava valinta. Heidän on tehtävä päätös, joka voi muuttaa heidän elämänsä peruuttamattomasti…

Yksi e-kirjana

Yksi e-äänikirjana

Elizabeth Acevedo: Runoilija X (suom. 2019)
Xiomara ei aio enää pysyä vaiti. Xiomara Batista on aina pitänyt sanansa sisällään. Harlemin kaduilla kukaan ei kuuntele häntä, mutta kaikki kyllä näkevät hänet. Kurviensa muodostuttua Xiomara on antanut nyrkkiensä ja raivonsa puhua puolestaan. Raamatun sanomaa noudattavalle, ankaralle äidille hän ei voi uskoutua. Xiomaralla on kuitenkin paljon sanottavaa ja hän vuodattaa turhautumisensa ja intohimonsa muistikirjan sivuille – erityisesti ihastuttuaan samalla kurssilla olevaan poikaan. Kun Xiomara saa kutsun koulun lavarunous-kerhoon, hänellä on vihdoin tilaisuus tulla kuulluksi. Mutta kykeneekö hän lausumaan ajatuksensa ääneen? Harlemin kaduille sijoittuva Runoilija X on suorasukainen ja uskalias säeromaani oman äänen löytämisestä ja omien mielipiteiden puolustamisesta. 

Runoilija X e-kirjana

Sarah Crossan: Kuunnousu (suom. 2020)
17-vuotias Joe ei ole nähnyt veljeään kymmeneen vuoteen. Ei Ed varsinaisesti häipynyt – hän on telkien takana ja odottaa kuolemantuomiota. Nyt Edin teloituspäivämäärä on määrätty, ja aika käy vähiin. Joe tahtoo viettää viimeiset viikot veljensä kanssa. Viis siitä, mitä muut ajattelevat, ja oliko Ed syyllinen siihen rikokseen, josta hänet tuomittiin. Onko sillä loppujen lopuksi edes väliä?

* * * 

Elämyksellisiä lukuhetkiä säeromaanien parissa!

P.S. Helmet-kirjastoista voit lainata myös englanninkielisiä nuorten säeromaaneja.

Teksti ja kuva: Milla Bergström, Helsingin kaupunginkirjasto