Kaustinen meets Pekka Pohjola
Moni hieno muusikko ja säveltäjä jää vaille ansaitsemaansa huomiota ja kiitosta. Siksi kehun seuraavassa Juha Kujanpään kahta sooloalbumia, joiden seurassa olen viettänyt lukuisia onnellisia tunteja.
Juha Kujanpää
(s. 1974) ei ole niitä eilisen teeren jälkeläisiä vaan on koko 2000-luvun työskennellyt ahkerasti niin muusikkona kuin säveltäjänäkin. Uralta löytyvät esimerkiksi seuraavat yhteistyökuviot: Kentauri, Tuomo Dahlbom, Ville Ojanen, Kirjava lintu, Kuha, Saarikorpi Brom, Dile Kolanen, Captain Cougar, Karuna, Isis-trio, Nikolai Blad, Dave & Calle Lindholm, Kari Haapala, Joakim Berghäll, Pekka Nättinen ja Flip Flop.
Kivenpyörittäjä yllättää
Törmäsin Kujanpään ensimmäiseen soololevyyn Kivenpyörittäjä (Eclipse Music 2013) puolivahingossa ja jäin saman tien koukkuun. Juha Kujanpää Ensemble soittaa virtuoosisen taitavasti, levytys on onnistunut, mutta ennen muuta kiehtoi Kujanpään musiikillinen mieli, jossa perinteinen pelimanniklangi kietoutuu vaivatta ja luontevasti progen ja jazzin harmoniseen ja rytmiseen maailmaan.
Levyyn ihastuneet ovat melkein kaikki maininneet samoja mielleyhtymiä Kaustisesta, Anssi Tikanmäestä ja Pekka Pohjolasta. Minusta hienointa Kujanpään musiikissa on kuitenkin se, että lopputulos on uudenlainen ja omaääninen, usein yllättävä ja koko ajan musikaalisesti mieltä virittävä. Lainasin levyn hifi-kaiuttimia valmistavalle naapurille keväällä, enkä ole saanut sitä vieläkään takaisin!
Astetta keveämpi Kultasiipi
On vaikea sanoa, että Kultasiipi (Eclipse Music 2015) olisi varsinaisesti askel mihinkään suuntaan Kivenpyörittäjän tasaamalta ja koristamalta väylältä. Ehkä jonkinlaista lempeyttä ja keveyttä on tullut vielä kerros lisää, suorastaan huumoriakin, jos niin haluatte (esimerkiksi Kahvit Kuopiossa). Vierailevan Teija Nikun harmonikka sopii soundiin erinomaisesti, sitä olisi kuunnellut mielellään enemmänkin. Kujanpään melodinen keksintä on edelleen vuolasta, jokaisella kuuntelukerralla löytyy jotain uutta. Se on itselleni onnistuneen levyn tunnusmerkki.
1960-luvulla niin folkin kuin progenkin kuuntelun aloittaneena en ole järin innostunut sellaisista uudissanoista kuin ”folkproge”, ”progefolk” tai ”fuusiofolk”. Juha Kujanpään musiikin nimeämisen tarve on sinänsä inhimillistä ja ymmärrettävää, mutta en suosittele yhden otsikon alle tunkemisen yrittämistäkään. Kannattaa mieluummin kuunnella ilman ennakkoluuloja tai -odotuksia. Sinäkin voit yllättyä.
Teksti: Heikki Poroila
Suomalaisen musiikkikirjastotyön grand old man Heikki Poroila käsittelee juttusarjassaan musiikkia eri näkökulmista.
**********
Lisätietoa linkeistä:
http://luettelo.helmet.fi/record=b2132102~S9*fin
(Kivenpyörittäjä)
http://luettelo.helmet.fi/record=b2227048~S9*fin
(Kultasiipi)
http://www.juhakujanpaa.com/
https://www.youtube.com/watch?v=ETcM2rBE28Q
https://www.youtube.com/watch?v=f1BlOON43Fo